Mä en vaan tajua sua! – Kuinka vaikuttaa kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen haasteisiin?

Oletko koskaan päätynyt tilanteeseen, jossa keskustelet toisen ihmisen kanssa, mutta et vain ymmärrä häntä tai hänen sanomiset raivostuttavat tai ärsyttävät sinua? Aika moni meistä on. Oletko miettinyt mistä tällaiset tilanteet johtuvat? 

Meidän kokemukset syntyvät aivoissamme, ei niiden ulkopuolella. Tulkitsemme ympäröivää maailmaa ja muita ihmisiä omien ominaisuuksiemme, kokemustemme ja opittujen tapojen kautta. Joten jokaisella on uniikki tapa tulkita saamaamme informaatiota ja tätä tulkintaa me sitten heijastamme omassa käyttäytymisessämme ja puheessamme ulospäin. Kommunikointi ja vuorovaikutus on aina kaksisuuntaista, vuoroin vaikuttamista. Yksi vuorovaikutuksen kulmakivistä onkin ymmärtää itseämme ja sen avulla ymmärtää muiden ihmisten erilaisuutta, ja tapoja kommunikoida. 

Työyhteisössämme ja sen ulkopuolella törmäämme erilaisiin ihmisiin ja heidän tapoihinsä käsitellä asioita. Esittelen alempana 3 erilaista tapaa tai taipumusta (MITÄ, MILLOIN ja MITEN) joiden avulla käsittelemme asioita. Ja saat vinkkejä miten tällaisessa tilanteessa voit löytää paremman tavan vuorovaikuttaa ja ymmärtää toista. Tärkeää on ymmärtää, että nämä taipumukset eivät ole toistaan huonompia tai parempia, ne toimivat eri tilanteissa vain eri tavoin. Nämä 3 tapaa on vain pintaraapaisu laajasta aiheesta.

Silloin kun ymmärrät mitkä asiat ovat toiselle ihmiselle merkityksellisiä, ja millä tavoin hän kommunikoi voit myös kommunikoida vaikuttavammin. Ymmärrät ja tulet paremmin ymmärretyksi. Nämä taipumukset eivät ole mitenkään kiveen hakattuja, vaan ovat tilanteesta ja ympäristöstä riippuvaisia, esim. käyttäydymme eri tavoin kotona ja työssä.

1. MITÄ, ihmiset vai asiat

Kommunikoinnissa vaikuttaa se millaiset asiat koet sinulle merkitykselliseksi Osa ihmisistä on erittäin kiinnostunut asioista ja faktoista, toiset taas ihmisistä ja heidän tunteistaan.

Miten nämä eri tavat ja taipumukset sitten toimivat? Tehtävään tai asioihin keskittynyt ihminen on erittäin kiinnostunut faktoista ja asioiden loppuun viemisestä. Ihmisiin keskittynyt taas kokee usein tärkeämmäksi mukana olevien ihmisten tunteet ja ajatukset, kuin itse tehtävän. Puhumme siis saman asian kahdesta eri puolesta, mutta täysin eri sanoin ja korostaen eri asioita, jotka voivat aiheuttaa ristiriitatilanteita.

Tämä saattaa aiheuttaa keskustelussa tunteen, että toinen ei ole kiinnostunut muiden tunteista tai ajatuksista ja on kylmä, toisaalta ihmisistä kiinnostunut ihminen voidaan mieltää liian tunteelliseksi hössöttäjäksi, joka ei ymmärrä faktoja ollenkaan. 

Kokeile: Pyri kommunikoinnissa huomioimaan, mikä on toiselle merkityksellistä. Pyri tuomaan molemmat hyödyt esille.  ”Kun huomioimme työnkuormituksessa työntekijöiden hyvinvoinnin, voimme tulevaisuudessa tehdä entistä  parempaa tulosta, kun kaikki voivat peremmin.” Tai ” Kun kaikki noudattavat näitä ohjeita, on meidän kaikkien mukavampi työskennellä täällä.”

2. MILLOIN, heti vai mietitäänpä

Meillä on olemassa luontainen taipumus tehdä tai sanoa asioita tietyllä nopeudella. Toiset meistä reagoivat asioihin nopeasti – toiset taas hitaammin. Olet ehkä törmännyt ihmiseen, joka jonkun tehtävän saatuaan hyppää heti hommiin sen enempää suunnittelematta tai miettimättä asioita. Tai vastaavasti toinen haluaa rauhassa kerätä tietoa asiasta ja miettiä rauhassa miten tässä olisi järkevää edetä. Kummasssakin on hyvät ja huonot puolensa. Mietitäänkö asioita niin pitkään, että mitään ei saada aikaiseksi ( virheiltä kyllä vältytään) tai hosutaanko ja tehdään turhia virheitä ( saadaan kuitenkin nopeasti asioita aikaan)?

Myös puheen nopeus saattaa olla toisilla nopeampaa tai hitaampaa. Mitä merkitystä tällä on? Joskus nopean ihmisen on haastavaa kuunnella ja ymmärtää  hitaammin puhuvaa. Ajatus lähtee harhailemaan ja keskittyminen herpaantuu, tulee väärinymmärryksiä, kun nopea ihminen ei malta kuunnella asiaa loppuun. Toisaalta hitaammin puhuva ei ehdi ymmärtää mitä tässä oikein tapahtuu, kaverin puhe soljuu niin nopeasti, ettei mihinkään ehdi tarttua kunnolla, kaikki tuntuu liian nopealta ja hän turhautuu.

Kokeile: Pyri mukauttamaan toimintaasi tai puhettasi toisen ihmisen nopeuteen. Kun tunnistat mikä on sinulle luontainen nopeus, nopeuta tai hidasta sitä hieman riippuen siitä kenen kanssa puhut. Sinun ei tarvitse matkia toista, vaan tulla vähän vastaan. Tai vastaavasti voit miettiä miten toimit työkaverin kanssa joka on nopeampi/hitaampi työn aloittamisessa. ”Mietitäänkö vähän mitä tehdään ja ruvetaan sitten hommiin?”

3. MITEN, isona kokonaisuutena vai pieninä yksityiskohtina

Kolmas haasteita aiheuttava taipumus voi olla se kiinnitätkö huomiota yksityiskohtiin tai isoihin kokonaisuuksiin. Oletko törmännyt kokouksessa tyyppiin joka jää mielestäsi nillittämään jokaiseen pieneen yksityiskohtaan ja sanamuotoon? Tai vastakohtaisesti, kuinka raivostuttava on se tyyppi joka ylimalkaisesti tuumaa ”Hoida homma!” Ja vastaamatta jäävät monet kysymykset, kuten mikä homma tarkalleen, millä aikataululla, kenen vastuulla homma on, mikä on budjetti tai millaisilla kriteereillä se tulisi hoitaa?

Kokonaisuuksista kiinnostunut tyyppi saattaa helposti sivuuttaa kaikki yksityiskohdat, jolloin yksityiskohtia kaipaava ei tiedä mitä ollaan tekemässä. Ja sitten ihmetellään miten ihmeessä tämä homma näin meni? Toisaalta jos syöksytään suoraan yksityiskohtiin, kokonaisuuksista pitävä tyyppi putoaa kelkasta helposti, eikä saa kiinni mistä tässä nyt oikein puhutaan tai ollaan tekemässä.

Kokeile: Pyri aloittamaan asian esittely kokonaisuudesta ja siirry sen jälkeen yksityiskohtiin. Esitä kysymyksiä, jos et ymmärrä. ”Mihin tämä liittyy?” Tai ”Voisitko kertoa vähän tarkemmin, mitä haluat minun tekevän?”

***

Huomasitko jo varmaan, miten vain jo muutamat tavat kommunikoida vaikuttavat käymiimme keskusteluihin? Löysitkö työtoverin tai ystävän tai tunnistitko ehkä jonkin tilanteen esimerkeistä? 

Kommunikointiin vaikuttaa myös opitut käyttäytymismallit, esim. miten ympäristössäsi puhuttiin asioista. Oliko tapana puhua suoraan asiat vai kiertelemme ja kaartelemmeko asian ympärillä. 

Kun lisäämme tähän meidän aiemmat kokemukset ja niihin liittyvät tunteet ja ajatukset. Onko sinulla ollut mahdollisesti joskus tilanne, jossa olet kokenut, että sinua ja sanomaasi on arvosteltu ja mielipidettäsi ei arvostettu? Voiko  tuo kokemus vaikuttaa vielä nytkin? Miten suhtaudumme silloin esimerkiksi kokouksessa esitettyyn kysymykseen? Otatko sen arvosteluna, kiinnostuksena, loukkauksena vai jotenkin muuten?

Vuorovaikutustilanteissa on hyvä muistaa, että me katsomme maailmaa aina omien väritettyjen lasien läpi. Mitä vähemmän tulkintoja teemme, sitä vähemmän haastavia tilanteita tulee. Yksi hyvä keino onkin kysyä, jos ei ymmärrä jotain. Mitä tarkoitat?

Erilaiset vuorovaikutus- ja kommunikointitaidot ovat tärkeitä niin työelämässä, kuin sen ulkopuolellakin. On hyvä muistaa, että vuorovaikutustilanteissa on aina vähintään kaksi osapuolta, jotka molemmat vaikuttavat toisiinsa. Mitä paremmin ymmärrät itseäsi, sen paremmin voit ymmärtää myös toisia ja pystyt vaikuttamaan näihin tilanteisiin.

Mikäli haluat oppia lisää millaiset asiat vaikuttavat meidän vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon, ja kuinka voit itse siihen vaikuttaa entistä paremmin.

Ilmoittaudu mukaan Hämeenlinnan, NLP Practitioner koulutukseen 11-17.5.2020 . 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s