EtusivuArtikkelitKun haluat ymmärtää, kysy!

Kun haluat ymmärtää, kysy!

Ihminen joka haluaa kehittyä ja oppia uutta kysyy usein asioita. Miten tämä toimii? Miksi me teemme tämän näin? Mitä jos tekisin näin? jne. Kun kysymme, olemme kiinnostuneita asiasta. Kun kysymme, opimme lisää.

Uteliaisuus ja kysyminen voidaan kuitenkin tulkita arvosteluksi ja niskuroinniksi, sen sijaan voisi ajatella sen olevan uusien ratkaisuiden hakemista. Älä kysele vaan tee! -ajattelu on joskus juurtunut meihin niin vahvasti ettemme edes huomaa sitä.

Jos uteliaisuus ja kysymykset torpataan, latistetaan usein myös innostus. Myös itsenäisyys ja vastuun ottaminen usein heikkenee, ja virheiden määrä kasvaa. Teen vaan sen mitä käsketään, en ajattele tai välitä, ei kuulu minulle.

Eli meidän tulisikin kannustaa ihmettelyyn ja kysymyksiin, rohkaista ihmisiä ottamaan vastuuta kehittymisestä ja kehittämisestä, ”Mitä jos tekisin tämän näin?” -ajattelun kasvaminen auttaa myös koko yhteisöä kehittymään.

Toisaalta kysymykset myös vuorovaikutuksessa auttaisivat meitä välttämään tai selvittämään monta ongelmaa. ”Tarkoititko siis tätä?” ”Ymmärsinkö oikein…?”

***

Suurimmat haasteet ilmenevätkin usein vuorovaikutustilanteissa, kun oletamme toisen ihmisen tietävän tai ymmärtävän asian joka on meille itsellemme selkeä. Otan yhden esimerkin omasta elämästäni.

Tiimi päättää toteutettavasta projektista.

  • ”Loistavaa lähdetään toteuttamaan, hyvä palaveri, kiitos kaikille!”
  • ”Tuota, anteeksi, kuka tekee ja mitä, pitääkö ennen valmistumista olla joku tsekkaus missä mennään, oliko meillä joku päivämäärä tai vastuuhenkilö sovittu tälle?” 
  • ”No koska sua se kiinnostaa niin paljon voit ottaa siitä vastuun.”
  • ” Tuota en minä sitä kyllä tarkoittanut. Voidaanko sopia kuitenkin kuka hoitaa minkä osa-alueen ja mihin mennessä. Onko jotain muita kriteereitä miten tämä projekti hoidetaan?”
  • Mitä sä kyselet koko ajan! Hoida homma niin kuin parhaaksi näet.

Tämän palaverin jälkeen huomasin, että oikeastaan kenelläkään tiimistä ei ollut selkeää käsitystä mitä tehdään, mutta kukaan ei uskaltanut sitä tuoda esille. Jokainen hääräili omassa nurkassaan jotain, mistä muilla ei ole mitään ymmärrystä, aikataulut venyi, budjetit paukkui, ihmisten välillä oli ristiriitoja ja välillä tuntui, että tehdään paljon, mutta ei saada mitään aikaiseksi, toki oli meillä kivaakin töitä tehdessä. 

Minä päädyin lopulta esimiehen puhutteluun, asenneongelman vuoksi, koska kyseenalaistan kaiken. Toisin sanoen kysyin lisätietoja.

Mitä siis opin tästä? Älä kysy, se tietää lisää töitä. Älä kysy, siitä saa sontaa niskaansa.

Kysymysten esittäminen voi joskus aiheuttaa toisessa ihmisessä yllättäviä reaktioita, se laittaa usein ajattelemaan ja jos emme pidä siitä saattaa ihminen esim.ärsyyntyä kysymyksistä joihin ei halua vastata. Älä silti lopeta kysymistä, siitä voi oppia.

***

Olen törmännyt samaan ilmiöön myös yrityksissä joissa olen valmentanut. Oletetaan, että toinen tietää ja ymmärtää sanomatta. Jokainen meistä kuitenkin käsittelee informaatiota ja kokemuksia eri tavoin, joten oletukset ovat loistava tapa lietsoa väärinymmärryksiä ja epäselvyyttä ihmisten välille.

Miten sinä luet ajatuksia? 

Suosittelenkin kysymään aina mikäli jokin asia sinua kiinnostaa tai mietityttää, siitäkin huolimatta ettei kaikki siitä aina pidä.

***

Ihminen on luova silloin, kun luovuudella ja itsemääräämisoikeudella on jonkinlaiset rajat, mitä tehdään, aikataulu, aihe, budjetti, toimintatavat jne. Kun tiedetään mitä ollaan tekemässä on helppo työskennellä tavoitetta kohden.

Muutama asia kannattaa tarkistaa, kun yhteisesti sovitaan jotain:

  1. Tavoite ja resurssit: Mitä ollaan tekemässä ja millaisilla raameilla?
  2. Kuka/ketkä on vastuussa ja mitä se tarkoittaa?
  3. Milloin: Aikataulu ja miksi aikataulusta pidetään kiinni?
  4. Miten toteutetaan ja varmistetaan, että homma etenee?