UKK
Yhä suositummaksi käyvä valmennus (coaching), on prosessimainen ohjausmuoto, jossa valmentaja auttaa valmennettavaa saavuttamaan tavoitteensa. Coachingia voidaan käyttää yksityiselämän alueilla tai työelämässä ja organisaatioissa.
Työnohjaus ja valmennus ovat toimivaksi havaittuja vakiintuneita keinoja, joissa esihenkilö/työntekijä tapaa ulkopuolisen ohjaus- ja valmennusalan ammattilaisen pohtiakseen ja kehittääkseen omaa työtään.
Tapaamiset keskittyvät työhön, työyhteisöön ja omaan työssä jaksamiseen liittyviin kysymyksiin. Valmennus antaa hallinnan tunnetta, voimavaroja ja ideoita työntekijöiden tukemiseen sekä työn ja muun arjen yhteensovittamiseen, että sinä pystyisit parhaimpaasi.
Ratkaisukeskeinen valmennus
Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työtapa on maanläheinen ja myönteinen tapa kohdata erilaisia inhimillisen elämän haasteita ja pulmatilanteita. Ratkaisukeskeisessä työskentelyssä korostetaan luovia ratkaisuja, toiveikkuutta, voimavaroja, edistymistä, tavoitteita ja yhteistyötä, ja se on hyvin käytetty taustateoria ihmissuhdealoilla toimivien keskuudessa. Ihmisellä on olemassa tieto kuinka ratkaista haasteet, ne vain tulee löytää. Ratkaisukeskeisyydestä saa välineitä paitsi työhönsä niin myös oman elämän kysymyksiin.
Ratkaisukeskeisessä valmennuksessa hyödynnetään ns. GROWTH -ajattelua, eli suunnataan katse kasvuun, mahdollisuuksiin ja ratkaisuihin sekä vahvuuksiin ja voimavaroihin. Aina on mahdollisuus johonkin hyvällä tavalla uuteen. Kuitenkin aina inhimillisyys, asiakkaan tilanne ja voimavarat huomioiden. Tavoitteena on uusien näkökulmien saaminen, luovien ratkaisuiden löytäminen ja tarinan rikastaminen. Voimavara- ja ratkaisukeskeisyydessä haetaan poikkeuksia ja onnistumisia ongelmien syiden sijaan. Työpaikoilla ajattelua voi hyödyntää johtamisessa, kehitystyössä, työnohjauksessa ja erilaisessa asiakastyössä. Ratkaisukeskeisyys on todettu toimivaksi esimerkiksi koulumaailmassa, terveydenhuollossa, sosiaalityössä ja psykoterapiassa.
Ratkaisukeskeisyyden-perusfilosofiana on:
- Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki.
- Tee lisää sitä, mikä toimii.
- Jos jokin ei toimi, tee jotain toisin.
Ratkaisukeskeinen työtapa on salliva, ja siinä voidaan vapaasti liittää muista työmuodoista lainattuja ideoita, kuten helppoja kognitiivisen terapian rentoutusharjoituksia, NLP-tekniikoita, tarinoita ja mielikuvaharjoituksia sekä luovia menetelmiä kuten kirjoitus- ja piirustustehtäviä.
Valmennuksen jälkeen valmennettava näkee oman tilanteensa selvemmin, ymmärtää itseään paremmin, luottaa itseensä ja mahdollisuuksiinsa, tiedostaa omat voimavaransa paremmin ja on valmis keskittymään niihin asioihin, jotka vievät hänet kohti tavoitteitaan, hänelle sopivin askelin ja sopivassa aikataulussa.
Hienointa valmennuksessa on valmennettavan omat oivallukset mahdollisuuksistaan ja voimavaroistaan, vahvistunut kyky ratkaista ongelmia passiivisuuden sijaan.
Lähteet: Ratkes ry ja LCA Life Coach®-koulutus, mukaillen
Valmennus sopii esihenkilöille, yrittäjille sekä työntekijöille, jotka haluavat kehittyä ja oppia tuntemaan itsensä paremmin sekä ovat valmiita kehittämään itsensä johtamistaan ja työskentelyään.
Kaikki ihmiset eivät tarvitse valmennusta, ja jotkut eivät ainakaan tiedosta tarvitsevansa. Oman elämän ja työn pohtiminen ammattilaisen kanssa on itsensä arvostamista, joka varmasti hyödyttää jokaista. Valmennus ei ole terapiaa vaikka työskentely yhdessä ammattilaisen kanssa voikin tuntua terapeuttiselta.
Valmennus -prosessia voi hyödyntää mm. omassa elämässään, itsensä kehittämisessä, kasvatuksessa, asiakaspalvelussa, myyntityössä, johtamisessa sekä työyhteisöjen kehittämisessä.
Valmennus on aina luottamuksellista, sinä päätät mitä ja kuinka avoimesti kerrot asioista. Valmennuksen avulla voit laajentaa ja kehittää omaa ajatteluasi ja toimintaasi sekä oppia uudenlaisia tapoja reagoida haastavissa tilanteissa. Valmennuksessa käsiteltävät aiheet tulevat aina sinulta itseltäsi. Tyypillisiä aiheita valmennustapaamisissa ovat mm. ajankäytön haasteet, oma hyvinvointi ja työn selkiyttäminen sekä omien vahvuuksien ja voimavarojen hyödyntäminen.
Tapaat valmentajan sovitusti etänä tai livenä omassa työyksikössä tai yhteisesti sovitussa paikassa.
Valmennuspaketti sisältää sovitun määrän tapaamisia. Yksilölliset tapaamiset ovat yleensä n. 2–4 viikon välein, max. 75 min kerrallaan.
Tapaamisissa hyödynnetään ITU -menetelmää = Oma tavoite + toimivan suunnitelman tekeminen + yksilölliset käytännönläheiset keinot tulokseen pääsemiseksi + toiminnan arviointi
Valmennus on aina luottamuksellista, sinä päätät kuinka paljon asiasta haluat kertoa.
Valmennuksen aikana voidaan sovitusti hyödyntää luovia menetelmiä lisäämään hyvinvointia, rauhan tunnetta ja voimavaroja työpäiviin ja niiden ulkopuolelle.
Luovat menetelmät ovat edullisia ja tehokkaita keinoja hyvinvoinnin lisäämiseen. Luovassa toiminnassa voidaan hyödyntää esimerkiksi erilaista kuunneltavaa musiikkia, lauluja, runoja, valokuvia, kortteja, liikkumista, tanssia, sirkusta, maalausta, piirtämistä, kirjoittamista, itselle tärkeitä esineitä, luontokappaleita, luontoympäristöjä, käden taitoja, musisointia sekä tunto- ja hajuaistiin perustuvia toiminnallisia harjoituksia. Tällaisessa ympäristössä laajennetaan näköaloja, kasvatetaan voimavaroja ja muokataan omaa elämää vuorovaikutuksessa omiin tunteisiin ja kokemuksiin sekä toisiin ihmisiin. Tavoitteena ei ole luova lopputulos vaan prosessi, joka etenee ihmisen kokemusten ja niiden reflektoinnin kautta. Prosessi rikastaa ihmisen elämis- ja kokemismaailmaa. (THL, Luovat menetelmät vahvistavat osallisuutta 2021.)
Meidän keho ja mieli ovat jatkuvassa yhteydessä toisiinsa, vaikka välillä saatamme sen unohtaa. Länsimaisessa yhteiskunnassa keskitytään usein ns. järkiajatteluun, mutta esim. meidän kehomme, tunteemme ja sosiaalisetsuhteemme ovat yhtä tärkeitä hyvinvoinnin kokemuksessamme. Luovat menetelmät antavat mahdollisuuden käsitellä asioita tai tilannetta eri tavalla kuin aiemmin ja vapauttaa meidät totutusta, joskus rajoittavastakin ajattelusta tai tavasta toimia. Luovien menetelmien avulla saamme myös mahdollisuuden tarkastella omaa arkielämää ja sieltä löytyviä yhteneväisyyksiä esim. kirjoittamisen tai kehollisten harjoitusten kautta.
Silloin kun teemme asioita hieman uudella tavalla saamme myös uudenlaisia tuloksia.
Luovuus, erilaiset ilmaisun mahdollisuudet ja taidekokemukset voivat puolestaan olla tärkeitä tekijöitä, joilla voidaan laajentaa koettua hyvinvoinnin tilaa (Huhtinen-Hilden 2020).
Kehollisuus, luova liike ja hengitys musiikkiin yhdistettynä saavat aikaan sen, että mieliala kohenee, murheet unohtuvat hetkeksi ja lihasjännitys rentoutuu. Luova liike voi lisäksi parantaa kognitiivisia prosesseja, kuten muistia, päätöksentekoa ja fokusoitumista tehtävästä toiseen. (Poikonen, 2021.)
Toiminnallisia luovia menetelmiä voidaan käyttää osana valmennusta tai palautumista ja hyvinvointia lisäävänä keinoina. Luova tekeminen itsessään on erittäin terapeuttista ja rauhoittavaa. Lopputulos ei ole tärkeää vaan tekeminen ja kokeileminen. Joskus sanat ja keskustelu eivät riitä, silloin toisenlaisen toiminnan kautta voidaan tilannetta purkaa, käsitellä tunteita tai määritellä unelmia ja tavoitteita. Yrityksen kehittämisessä, strategiaa tai tulevaisuuden muutoksia hahmoteltaessa saatetaan saada uudenlaisia näkökulmia luovia menetelmiä hyödyntämällä. Luovien menetelmien avulla voi ottaa etäisyyttä joskus haastaviksi koetuista asioista ja saada uudenlaisia näkökulmia tilanteeseen, jolloin myös ratkaisuita tilanteeseen saattaa löytyä helpommin.
